Kuusi faktaa pikavipeistä

1. Pikalainat auttavat arjen kuluissa
Pikalainayhtiöiden oman kokemuksen ja tutkimusten perusteella lainaa netistä otetaan arkisten kulujen, kuten ruokaostosten kattamiseksi – ei suinkaan juhlimiseen, niinkuin varsin yleinen väärinkäsitys antaa ymmärtää. Lainaa ilman vakuuksia tarvitaan yleensä silloin, kun on tullut yllättäviä menoja, eikä viimeisin palkka enää riitä niiden kattamiseksi. Silloin pikavippi on oikeastaan ainut vaihtoehto, sillä pankkien tarjoamat lainat ovat huomattavasti suurempia, pidempiaikaisempia, ja ennen kaikkea selkeästi kalliimpia.

2. Ei muita vaihtoehtoja
Kuten jo ensimmäisessäkin kohdassa mainittiin, ei pikalainoille ole korvaavaa vaihtoehtoa. Pankkien lainat ovat yleensä vähintään tuhannen euron suuruisia, mutta miksi kukaan ottaisi pikalainaa enempää, kuin mitä tarve vaatii? Pidempiaikaiset ja suuremmat lainat ovat luonnollisesti myös kalliimpia.

3. Lainaajat tavallisia ihmisiä
Pikavippejä ottavat henkilöt ovat tuiki tavallisia, pääasiallisesti työssä käyviä ihmisiä. Varsin yleinen harhaluulo on, että pikavippien ottajat ovat vasta 18 vuotta täyttäneitä nuoria, jotka rahoittavat lainoilla juhlimistaan, mutta todellisuudessa hyvin pieni osa vippaajista on alle 20-vuotiaita.

4. Korot noin neljäsosa lainapääomasta
Tilastokeskuksen selvitysten mukaan pikalainojen kulut ovat keskimääräisesti noin neljäsosa lainapääomasta. 100€ pikavippi tulisi siis esimerkiksi maksamaan 125 euroa ja 200€ vippi 250 euroa. Jokaista lainattua euroa kohden tulee siis kuluja keskimäärin 25 senttiä.

Jos ajattelee, että tämä on kallista, ei kannata mennä ottamaan ainakaan lainaa pankista. Pankkien lainoille kuluja tulee nimittäin helposti jopa 80 senttiä euroa kohden, eli monta kertaa enemmän kuin vipeille. Käsitys, että vipit olisivat kalliita, tulee todellisesta vuosikorosta. Todellinen vuosikorko on vääristynyt, jos sitä käytetään vippeihin, sillä todellista vuosikorkoa ei voi laskea lainoille, joiden laina-aika on alle yhden vuoden.

5. Lähes kaikki pikalainat maksetaan eräpäivään mennessä takaisin
85 prosenttia pikalainoista maksetaan takaisin niiden eräpäivään mennessä. Jäljelle jäävästä 15 prosentista kaksi kolmasosaa, eli kymmenen prosenttia, hoitaa lainansa maksun heti ensimmäisen maksumuistutuksen saatuaan. Vain viisi prosenttia lainoista menee siis perintään saakka.

6. Vippejä 0,07 prosenttia suomalaisten lainoista
Suomalaisilla on lainaa kaiken kaikkiaan lähes 107 miljardia euroa. Näistä vain 70 miljoonaa on vippejä, eli vippien osuus on vain 0,07 prosenttia. Esimerkiksi kulutus ja opintolainojen osuus onkin jo 15 miljardia, eli huikean paljon enemmän, kuin vippien.

1. Pikalainat auttavat arjen kuluissa
Pikalainayhtiöiden oman kokemuksen ja tutkimusten perusteella lainaa netistä otetaan arkisten kulujen, kuten ruokaostosten kattamiseksi – ei suinkaan juhlimiseen, niinkuin varsin yleinen väärinkäsitys antaa ymmärtää. Lainaa ilman vakuuksia tarvitaan yleensä silloin, kun on tullut yllättäviä menoja, eikä viimeisin palkka enää riitä niiden kattamiseksi. Silloin pikavippi on oikeastaan ainut vaihtoehto, sillä pankkien tarjoamat lainat ovat huomattavasti suurempia, pidempiaikaisempia, ja ennen kaikkea selkeästi kalliimpia.

2. Ei muita vaihtoehtoja
Kuten jo ensimmäisessäkin kohdassa mainittiin, ei pikalainoille ole korvaavaa vaihtoehtoa. Pankkien lainat ovat yleensä vähintään tuhannen euron suuruisia, mutta miksi kukaan ottaisi pikalainaa enempää, kuin mitä tarve vaatii? Pidempiaikaiset ja suuremmat lainat ovat luonnollisesti myös kalliimpia.

3. Lainaajat tavallisia ihmisiä
Pikavippejä ottavat henkilöt ovat tuiki tavallisia, pääasiallisesti työssä käyviä ihmisiä. Varsin yleinen harhaluulo on, että pikavippien ottajat ovat vasta 18 vuotta täyttäneitä nuoria, jotka rahoittavat lainoilla juhlimistaan, mutta todellisuudessa hyvin pieni osa vippaajista on alle 20-vuotiaita.

4. Korot noin neljäsosa lainapääomasta
Tilastokeskuksen selvitysten mukaan pikalainojen kulut ovat keskimääräisesti noin neljäsosa lainapääomasta. 100€ pikavippi tulisi siis esimerkiksi maksamaan 125 euroa ja 200€ vippi 250 euroa. Jokaista lainattua euroa kohden tulee siis kuluja keskimäärin 25 senttiä.

Jos ajattelee, että tämä on kallista, ei kannata mennä ottamaan ainakaan lainaa pankista. Pankkien lainoille kuluja tulee nimittäin helposti jopa 80 senttiä euroa kohden, eli monta kertaa enemmän kuin vipeille. Käsitys, että vipit olisivat kalliita, tulee todellisesta vuosikorosta. Todellinen vuosikorko on vääristynyt, jos sitä käytetään vippeihin, sillä todellista vuosikorkoa ei voi laskea lainoille, joiden laina-aika on alle yhden vuoden.

5. Lähes kaikki pikalainat maksetaan eräpäivään mennessä takaisin
85 prosenttia pikalainoista maksetaan takaisin niiden eräpäivään mennessä. Jäljelle jäävästä 15 prosentista kaksi kolmasosaa, eli kymmenen prosenttia, hoitaa lainansa maksun heti ensimmäisen maksumuistutuksen saatuaan. Vain viisi prosenttia lainoista menee siis perintään saakka.

6. Vippejä 0,07 prosenttia suomalaisten lainoista
Suomalaisilla on lainaa kaiken kaikkiaan lähes 107 miljardia euroa. Näistä vain 70 miljoonaa on vippejä, eli vippien osuus on vain 0,07 prosenttia. Esimerkiksi kulutus ja opintolainojen osuus onkin jo 15 miljardia, eli huikean paljon enemmän, kuin vippien.

admin Thursday 22 May 2014 - 03:13 am | |